Am F G Am F Surujen sillalta näin G C G tummien aaltojen uivan merelle päin Am F Ne ikäväni pintaan sai G C F G ja lokit kirkui ne karanneet on Hitchcockin linnuista kai Em F Kaipuuni nousee siivilleen, G C kuka keksi rakkauden Am F Nähdä surujen sillalta sain G C G kaupungin katolla tähtiä tuhansittain Am F Yksi lähti ja laskeutui G C F G se lensi halki taivaan ja radaltaan harhautui Em F Sille esitin kysymyksen G C kuka keksi rakkauden Am F Yö oli niin valkoinen G C G kun puhalsi palkeet rakkauden Am F Tähdenlentona kai G C F G luokseni saavuit ja kauniimman teit minun maailmastain Em F Joku kätkee kysymyksen G Am Dm kuka keksi rakkauden G (F) kuka sai aikaan sen F Bb C Surujen sillallakin se kulkee, A Bb Gm Bb C ei se lähde hengiltä millään F Bb C Tähtien tomuna se leijailee A7 Bb ja syttyy kuin itsestään C F joku keksi rakkauden Dm Bb Jos et sinä et jäis C F C en minäkään täällä olla vois Dm Bb eikä ikäväni tänne jäis C F Bb C tähtenä lentäisin kauas ja hiljaa hiipuisin pois Dm Bb Tyydyn vastaukseen C Dm Gm joku keksi rakkauden C F ja sinä toit minulle sen C F G Surujen sillallakin se kulkee, E F Dm F G ei se lähde hengiltä millään C F G Tähtien tomuna se leijailee E7 F ja syttyy kuin itsestään G C joku keksi rakkauden Am F Jos et sinä et jäis G C G en minäkään täällä olla vois Am F eikä ikäväni tänne jäis G C F G tähtenä lentäisin kauas ja hiljaa hiipuisin pois Em F Tyydyn vastaukseen G Am Dm joku keksi rakkauden G C ja sinä toit minulle sen