Intro
D    B7    A    A 
B7   E7    A    A 
 
Verse
        A 
Hän oli maata monta nähnyt 
               E7 
oli itää ja etelää 
                        A 
oli synnyimaa unhoon jo jäänyt 
   D        B7 E7 
ei tuntenut ikävää 
 
        A                     A7 
Hän oli kaikissa laivoissa tuttu 
    D           Dm  A 
oli niissä kuin kotonaan 
        D         B7        A 
Hän oli seilannut tyynet ja tuuliset veet 
          B7   E7   A 
niin kuin mies konsanaan 
 
Interlude
D    D    A    A 
B7   E7   A    A 
D    D    A    A 
B7   E7   A    A 
 
Verse
      A 
Mutt' sitten sattui laiva kerran 
                   E7 
idän satamaan saapumaan 
                        A 
Sitä katseli hän hetken verran 
    D        B7    E7 
oli tuttu se muodoltaan 
 
          A                         A7 
Syömmessä silloin niin kummasti liikkui 
      D        Dm        A 
lipun oman kun nähdä hän sai 
    D         B7          A 
Oli värit sen vaalenneet, harmaat ja haalenneet 
B7   E7    A 
vaan tuttu kai 
 
Interlude
D    D    A    A 
B7   E7   A    A 
D    D    A    A 
B7   E7   A    A 
 
Verse
          A 
Tervehdys saapui sieltä kaukaa 
                       E7 
hänen rakkailta rannoiltaan 
                         A 
Hän muisti taas pitkästä aikaa 
     D       B7     E7 
tuon armahan syntymämaan 
 
     A                          A7 
Siel'oli rannalla mökki niin harmaa 
     D       Dm    A 
alla tuuhean petäjäpuun 
        D         B7       A 
Silloin kyyneleet posk*lle vierimään sai 
       B7       E7     A 
ja hän unhoitti kaiken muun